Sidor

Valojuuri - Ljusroten

Ihmisen ravitsemuksesta tehtiin viime vuosisadan alussa kaksi uranuurtavaa aloitetta, molemmat Rudolf Steinerin käynnistämiä. Ne ajoittuvat ajallisesti lähes päällekkäin. Toinen oli biodynaamisen viljytavan ja ravinnon aloittaminen, toinen viittaus erääseen Pohjoiskiinassa kasvavaan kasviin, nimeltä Dioscorea batatas, sen käyttöönottoon sekä viljelyyn Euroopassa.

Biodynaaminen viljely sai ansaittua huomiota, Dioscorea (jonka nimeksi myöhemmin tuli Valojuuri) oli sen sijaan painua unholaan. Katso www.lichtwurzel.de. Vaikka biodynaaminen virike olisi Steinerin mukaan pitänyt nopeasti laajeta laajalle ja kattavasti, lähti se vasta kunnolla liikkeelle toisen maailmansodan jälkeen. Valojuuren käytännön viljely sen sijaan sai odottaa noin kahdeksan vuosikymmentä (!) ennen käynnistymistään. Silti ovat molemmat aloitteet ei vain tarpeellisia vaan välttämättömiä aikamme kulttuurin haasteiden kohtaamisessa; kehitys kun ei kulje suoraviivaisesti tasatahtia, vaan mutkikkaasti, hyppäyksellisesti.
Steiner painottaa näet selkeästi ravinnon merkitystä sosiaalisen ja henkisen elämän menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä! Niin kultuurissa kuin sodan ja rauhan kysymyksissäkin.

Minä, Kukkaiskanteleen puutarhuri, kuulin ensimmäistä kertaa Dioscoreasta helluntaina vuonna 2011. Olin juuri palannut 70-vuotisjuhliltani Sveitsin Dornachista ja soitin ystävälleni Sveitsiin. Hän oli kuullut kasvista sveitsiläiseltä ystävättäreltään ja kun kuulin kertomusta tästä kasvista, koin että "tässä jotain suurta, jotain merkittävää. Tätä on tutkittava kunnolla, tämä on minulle haaste ja tehtävä."

Niin matkustin samana vuonna Eteläsaksaan Bodenjärven lähellä sijaitsevalle biodynaamiselle tilalle, nilmeltä Andreashof, joka oli erikoistunut juuri valojuuren tuottamiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Tila oli osana viljavaa kulttuuriseutua, jossa oli vaikuttanut lukuisia luostareita. Mainita voi, että olin majoittunut entiseen nunnaluostariin. Alempana laaksossa sijaitsi entinen sistersiensiläinen miesluostari, tänään toimien Reingoldshausenin maatilana. Sen päärakennuksen päädyssä oli vuosiluku 1220. Opinto- ja harjoittelujaksoni kesti yhden kuukauden, josta olen suuresti kiitollinen!

Seuraavana keväänä tein viikon opintomatkan Nürnbergin sunnalla ja tutustuin Ralf Rössneriin ja hänen uraaurtavaan työhönsä valojuuren hyväksi. Sain myös osallistua juuren istutustyöhön käytännössä. Lisäksi sain lisäysaineita kotiin vietäväksi ja jo vapun aikaan rakensin ensimmäiset viljelyastiat (-tynnyrit) ja suoritin kylvön/istutuksen.

Sitten 11.11.2012 oli juhlallinen sadonkorjuun aika, tapahtuma jonka Jarkko Eskola videoi. Hänen tuttavansa editoi filmin CD-levylle noin 25 minuutin mittaiseksi.
Vuosina 2013-2014 viljely jatkui tasaisena ja sain asiaan liittyviä artikkeleita Takoja-lehteen (3 kpl), Demeter-lehteen (1 kpl) ja Ruotsin Biodynamisk Odling-lehteen (3 kpl).

Tänä kesänä vieraili Ralf Rössner Claudia-vaimonsa kanssa sekä Turussa että Sipoon Majvikissa 19-22.8. Ralf piti Kuralan kylämäellä neljän tunnin seminaarin valojuuresta. Majvikin biodynaamisella tilalla aiheena oli mehiläiset. Seminaareissa oli osaanottajia 8 ja 10 henkeä.
Tällä hetkellä valmistaudutaan valojuuren sadonkorjuuseen sekä Kuralassa, että asunnollani.

_________________________________________________________________________________

I början av 1900-talet gjordes två banbrytande initiativ om näringen för människan. Båda initierade av Rudolf Steiner. Båda tidsmässigt nära varandra. Det ena initiativet berörde den biodynamiska odlingsmetodens och näringens roll för vår samtid och framtid, det andra en okänd växts, Dioscorea batatas', introduktion och odling för europeiska förhållanden.

Den biodynamiska odlingen fick rätt god uppmärksamhet, men inte i en sådan grad som Steiner önskat, nämligen "på vida och heltäckande områden". Dioscorean, som senare skulle kallas ljusroten, rönte däremot obefintlig uppmärksamhet, ja den föll nästan i glömska för ca 80 år framåt. Se även www.lichtwurzel.de . Fastän Steiner önskat en snabb spridning för den biodynamiska odlingen, kom den först efter 2. Världskriget igång på allvar. 

Ändå är bägge initiativen inte bara oumbärliga för vår tids kulturella och sociala utmaningar, utan dessutom bör beaktas att utvecklingen inte sker rätlinigt och strömlinjeformat, utan slingrande, ryckigt. I detta avseende betonar Steiner näringens betydelse, hur det sociala och andliga livet förverkligas. Både vad gäller kulturen men dessutom också frågan om krig och fred. 

Jag, Blomsterharpans odlare, hörde för första gången talas om Dioscorean pingsten 2011. Jag hade just återvänt från att fira min 70-års dag i Dornach, Schweiz och ringde upp min vän där. Hon hade just hört om växten av sin väninna. Då jag hörde berättelsen om Dioscorean, tänkte jag: "Här är något stort, betydelsefullt. Det här måste undersökas noga, det här är en utmaning och en uppgift för mig." 

Så reste jag hösten samma år till en biodynamisk gård, Andreashof vid Bodensjön i Sydtyskland. Gården var specialiserad på att producera och göra ljusroten känd. Den låg i ett bördigt, gammalt kulturlandskap, där många kloster förr varit verksamma. Det kan nämnas, att jag bodde i ett litet, f.d. nunnekloster. Längre ner i dalen hade det verkat ett manligt cistercienserkloster, numera verksamt som bondgården Reingoldshausen, i vars husgavel stod årtalet 1224. Denna studie- och praktikresa varade en månad, för vilken jag är mycket tacksam!

Nästa vår gjorde jag en veckas studiebesök till Ralf Rössner,ljusrotspionjär och expert, i närheten av Nürnberg. Då kunde jag också delta i planterandet av ljusroten i praktiken. Vidare fick jag med mig förökningsmaterial, plantor och bulbiller, som jag kunde plantera och så vid valborg, efter att ha byggt odlingskärl/-tunnor för dem. 

På hösten ordnades en festlig skördefest i Kurala med konstnärligt program 11.11.2012, vilken Jarkko Eskola filmade och som han vän editerade till en 25 minuters CD. 
Åren 2013-14 fortsatte ljusrotsodlingen som förut, och jag kunde publicera artiklar om växten i flera tidningar; Takoja 3 st., Demeter 1 st. och Biodynamisk odling (Sverige) 3 st. 

Denhär sommaren besökte sedan Ralf Rössner med fru Åbo och Majvik gård i Sibbo den 19-22.8. Ralf höll ett seminarium om ljusroten i Kurala bybacke. Åhörare var 8 personer. Nästa dag fortsatte vi till Majvik biodynamiska bondgård där vi höll ett seminarium om bina, 10 personer närvarande.
För tillfället, i mitten av oktober, förbereder vi oss för att skörda ljusroten både i Kurala och vid min bostad. 

1 kommentar:

  1. Hei,

    Mikä olikaan se pointti, miksi valojuurta pitäisi käyttää ravinnoksi?

    SvaraRadera